Etusivu | Säännöt & ohjeet | Strategia & taktiikka | Triviaa | Videot

Säännöt ja ohjeet


Shakkia pelataan 8 × 8 ruudun kokoisella laudalla. Ruudut ovat vuorotellen mustia ja valkoisia siten, ettei samanvärisiä ruutuja ole vierekkäin. Lauta asetetaan niin, että pelaajasta katsottuna oikealla alhaalla on aina valkoinen ruutu. Peliä pelaa kaksi pelaajaa, joista toinen pelaa valkeilla ja toinen mustilla nappuloilla. Kummallakin on kahdeksan sotilasta (eli talonpoikaa), kaksi tornia, kaksi ratsua, kaksi lähettiä, kuningatar ja kuningas.

Pelin alussa nappulat asetetaan laudalle siten, että kummastakin pelaajasta nähden toiselle riville sijoitetaan kaikki sotilaat riviin. Jos laudan laidoille on merkitty kirjaimet ja numerot, niin mustat sotilaat tulevat riville seitsemän ja valkeat riville kaksi. Korkeampiarvoiset nappulat, joita myös upseereiksi kutsutaan, sijoitetaan vapaalle riville, joka on lähinnä pelaajaa. Molemmilla pelaajilla tornit ovat molemmilla puolilla kaikkein uloimpana, niiden vieressä ratsu, sitten lähetti ja keskellä kuningasperhe. Kuningasperhe asetetaan paikoilleen niin, että molemmat kuningattaret ovat D-pystyrivillä ja kuninkaat kuningattariensa vieressä. Kuningattaren voisi sanoa tunnustavan väriä, koska mustilla kuningatar on mustassa ruudussa ja valkoisilla taas valkoisessa ruudussa.

Valkeilla nappuloilla pelaava aloittaa aina pelin. Pelaajat siirtävät vuorotellen aina yhtä omaa nappulaansa (poikkeuksena tornitus). Nappulan voi liikkumissääntöjä noudattaen siirtää joko tyhjään ruutuun tai ruutuun, jossa on vastustajan nappula. Siirrettäessä nappula jo vastustajan nappulan varaamaan ruutuun tulee vastustajan nappula lyödyksi (tai "syödyksi") eli se poistetaan laudalta. Näin ollen ei samassa ruudussa voi olla kahta nappulaa samanaikaisesti. Nappulat eivät voi hyppiä toisten yli ratsua lukuun ottamatta.

Pelin tavoitteena on saattaa vastustajan kuningas torjumattoman uhkauksen alaiseksi. Tällaista pelin päättävää tilannetta kutsutaan shakkimatiksi tai yleisemmin matiksi (Sana shakkimatti tule persiasta "shah" tarkoittaa kuningas ja "mat" kuollut).

Tilannetta, jossa kuningasta uhataan, mutta tilanne ei ole matti, kutsutaan shakiksi. Kun kuningas on uhattuna, siirtovuorossa olevan pelaajan on torjuttava tämä uhkaus välittömästi joko

* siirtämällä kuningas naapuriruutuun, jossa se ei ole uhattuna,

* lyömällä uhkaava nappula tai

* siirtämällä jokin muu oma nappula uhkaavan nappulan ja oman kuninkaan väliin.

Jos mikään näistä ei ole mahdollista, kyseessä on siis matti ja peli on hävitty. Muutoinkaan kuningasta ei saa siirtää sellaiseen ruutuun, jossa se joutuisi välittömästi uhatuksi, eikä muuta nappulaa saa siirtää siten, että oma kuningas joutuisi shakkiin. Toisin sanoen kuningas ei saa olla shakattuna vastapelaajan ollessa siirtovuorossa.

Tilanteissa, joissa voittajasta ei ole enää epäselvyyttä, voi kaataa oman kuninkaansa merkkinä luovuttamisesta. Turnauspeleissä kuninkaan kaataminen ei kuitenkaan kuulu etikettiin, vaan luovutuksesta voi ilmoittaa muulla tavoin.

Shakkipeli päättyy pattiin, kun siirtovuorossa olevalla pelaajalla ei ole sallittuja siirtoja ja tilanne ei ole shakki. Pattitilanne on siis tasapeli. Peli päättyy tasan myös, jos:

* pelaajat niin sopivat

* pelaaja omalla vuorollaan vaatii tasapeliä, kun laudalla on täsmälleen sama asema (samat nappulat samoissa asemissa samoin siirtomahdollisuuksin) vähintään kolmatta kertaa tai on pelattu 50 siirtoa ilman, että yksikään sotilas on liikkunut tai mitään nappulaa lyöty

* kummallakaan pelaajalla ei ole riittävästi materiaalia shakkimatin tekemiseen. Siihen tarvitaan aina vähintään kaksi nappulaa, mutta seuraavilla yhdistelmillä ei voi saada tehdyksi shakkimattia (tilanteessa, jossa heikommalla osapuolella on pelkkä kuningas):

* Kuningas ja ratsu

* Kuningas ja lähetti

(Sitä vastoin kuninkaalla ja sotilaalla matinteko on mahdollista, jos sotilaan saa viedyksi viimeiselle riville korotettavaksi.)

Harrastelijatasolla pelaajan yleensä oletetaan mainitsevan, jos hän saattaa vastustajan shakkiin, shakkimattiin tai pattiin. Kilpapeleissä puhuminen vastustajalle, shakatessa tai muutoin, ei ole kuitenkaan suositeltavaa; puhe voidaan tulkita vastustajan tahalliseksi häirinnäksi.

Siirrot

Sotilas liikkuu suoraan eteenpäin välittömästi sotilaan edessä samalla linjalla olevaan tyhjään ruutuun. Vain alkuasemasta sitä voi halutessaan siirtää kaksi ruutua kerrallaan edellyttäen, että nämä molemmat ruudut ovat tyhjiä. Muista nappuloista poiketen sotilas ei lyö samoin kuin liikkuu, vaan etuviistoon. Jos sotilas onnistuu kulkemaan vastakkaiselle laidalle asti, se korotetaan välittömästi vapaavalintaiseksi, omanväriseksi upseeriksi, eli kuningattareksi, torniksi, lähetiksi tai ratsuksi. Kuninkaaksi sotilas ei kuitenkaan voi muuttua. Sotilaalla on myös tietyissä tilanteissa mahdollisuus suorittaa ohestalyönti (tai ranskaksi en passant). Sotilas voi suorittaa ohestalyönnin, kun toinen sotilas siirtyy alkuasemastaan sen vierelle ottamalla kaksoisaskeleen. Ohestalyönti tapahtuu ikään kuin lyötävä sotilas olisi siirtynyt vain yhden ruudun – lyövä sotilas lyö siirtyneen sotilaan siirtymällä viistottain tämän taakse jääneeseen ruutuun. Tällöin lyövän sotilaan takana oleva sotilas poistetaan. Ohestalyönnin voi suorittaa ainoastaan heti lyötävän sotilaan kaksoisaskelta seuraavalla siirrolla.

Lähetti liikkuu viistoon mihin tahansa suuntaan sen verran kuin pelaaja haluaa kuitenkaan hyppäämättä toisen nappulan yli. Se ei siis voi koskaan siirtyä eriväriselle ruudulle.

Ratsua liikutetaan ensin kaksi ruutua suoraan ylös, alas, vasemmalle tai oikealle ja sitten yksi ruutu jommallekummalle sivulle. Ratsun voi siis ajatella liikkuvan L-kirjaimen muotoista reittiä pitkin. (Eli esim. 2 eteen ja 1 sivulle) Siirtomahdollisuuksia on näin ollen enimmillään kahdeksan. Ratsu on ainoa nappula, joka kykenee siirtymään toisen nappulan yli (poikkeuksena tornitus, jossa torni ja kuningas liikkuvat toistensa yli).

Tornia pelaaja voi siirtää suoraan (joko eteen, taakse, oikealle tai vasemmalle) sopivaksi katsomansa määrän, mutta ei toisten (omien eikä vastustajien) nappuloiden yli, poikkeuksena linnoitus.

Kuningatar on voimakkain nappula laudalla. Se voi siirtyä joko viistottain lähetin tapaan tai suoraan tornin tapaan, ei kuitenkaan samalla siirrolla kummankin nappulan tapaan.

Kuningas voi siirtyä yhden ruudun mihin tahansa suuntaan, suoraan tai viistoon.

Kuninkaan sanotaan olevan "shakissa", jos se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama, vaikka nämä uhkaavat nappulat eivät voisikaan siirtyä sen vuoksi, että oma kuningas jäisi tai paljastuisi shakkiin. Pelaaja ei saa tehdä siirtoa, joka altistaa tai jättää hänen kuninkaansa shakkiin.

Kuninkaalla on erikoissiirto, linnoitus (myös tornitus, aikaisemmin myös rokadi).

Linnoitus on ainut siirto, jossa siirretään kahta nappulaa saman siirron aikana: kuningasta ja tornia. Kuningasta siirretään ensin kaksi askelta joko oikealle tai vasemmalle ja sitten torni siirretään kuninkaan yli sen vieressä olevaan ruutuun.

Seuraavissa tilanteissa linnoitusta ei kuitenkaan saa tehdä:

* Jos kuningas tai linnoitukseen osallistuvaksi aiottu torni ovat liikkuneet aikaisemmin,

* jos kuninkaan ja sen tornin välissä, jonka kanssa linnoitetaan, on reunarivillä yksikin muu nappula,

* jos kuningas, kuninkaan ylittämä ruutu tai se ruutu, johon kuningas jää, on uhattuna.

Linnoitus on hyvä tehdä oikeassa järjestyksessä, sillä kilpailutilanteessa tornin siirtäminen ensin voidaan tulkita jo suoritetuksi siirroksi.


Lähde: Wikipedia
Linkkivinkki: Texas hold em säännöt